Sähköpostiosoitteet ilmaiseksi - Gmail arvioitavana

Gmail on Googlen ilmainen webmail-pohjainen sähköpostipalvelu. Palvelu julkistettiin 31. maaliskuuta 2004. Monet saivat kuitenkin tiedon siitä vasta 1. huhtikuuta ja luulivat sitä aprillipilaksi, sillä Gmailin lupaama gigatavun tallennuskapasiteetti oli erittäin suuri verrattuna toisiin silloisiin webmail-palveluihinlähde?. Yhden viestin koko liitetiedostoineen voi Gmailissa kuitenkin olla enintään 20 megatavua. Google laski rajan välillä 10 megatavuun Gmailin varaan nousseen vertaisverkon[1] torjumiseksi, mutta on sittemmin palauttanut sen ennalleen. Gmailin visio on, ettei käyttäjän koskaan tarvitsisi poistaa viestejään; ainoastaan etsiä ne "keskusteluiksi" kutsutuista aihepiireistä. Käyttäjä voi esimerkiksi etsiä kaikki viestit, joissa mainitaan sana ”auto”. Jos käyttäjä vastaanottaa ainoastaan tekstimuotoisia viestejä, tämä visio voi hyvinkin toteutua postilaatikon massiivisen, jatkuvasti kasvavan tilan vuoksi. Sitä on käytännössä mahdotonta saada täyteen normaalikäytössä.

Gmail oli aluksi kokeiluasteella, jolloin uudet käyttäjät saivat palvelun käyttöön toisten kutsumina. Nykyään palveluun on päässyt ilman kutsua 7. helmikuuta 2007 alkaen. Alkuvaiheessa näitä kutsuja haluttiin jopa ostaa rahalla tai vaihtaa tavaraan. Tällä hetkellä jokainen uusi käyttäjä saa loputtomasti kutsuja, joilla voi kutsua uusia käyttäjiä mukaan palveluun. Rekisteröityä voi kuitenkin myös Google Accounts -palvelun kautta, sillä samaa tunnusta voi käyttää myös Gmailin kanssa.

Gmailin etusivulla vierailevat voivat seurata JavaScriptillä toteutettua laskuria, joka näyttää kasvavaa lukemaa käytettävissä olevasta tilasta. 12. lokakuuta Google nopeutti lisätilan kasvua,[2] ja joulukuussa 2007 tuo koko oli yli kuusi gigatavua (6 000 MB) tunnusta kohti. Kapasiteetti kasvaa nykyisellä tahdilla noin megatavun kymmenessä minuutissa.

Gmailin tallennustilaa voidaan myös käyttää kuten tavallista tietokoneen kiintolevyä esimerkiksi epävirallisen GMail Drive -ohjelman avulla.

Ominaisuudet:
* Jatkuvasti kasvava sähköpostilaatikko
* JavaScript-pohjainen käyttöliittymä (myös rajoittuneempi html-vaihtoehto valittavissa)
* Oikeinkirjoituksen tarkistus viestiä kirjoitettaessa
* Viestien ja niiden vastauksien esittäminen keskusteluina
* Tuki POP-, IMAP- ja SMTP-sähköpostiprotokollille
* Viestin ulkoasumuutokset
* Otsikot (=nimikkeet) kansioiden sijasta (samalla viestillä voi olla useita otsikoita)
* Viestisuodattimen luonti (jakaa saapuneille viesteille otsikoita)
* Automaattinen roskapostisuodatus
* Liitetiedostojen virusskannaus
* Google Talk- ja Jabber-pikaviestikeskustelut
* Kytkeytyminen Google Calendar -palveluun
* RSS-syötteiden seuraaminen (asetuksista ”web-leikkeet”)
* Kirjoitetun viestin automaattitallennus säännöllisin väliajoin
* Pikanäppäimet eri toiminnoille
* Automaattiset lomaviestit
* Mobiiliselaimille mukautuva käyttöliittymä (näyttää myös liitetiedostot kuten kuvat, doc- ja pdf-tiedostot)
* Ilmoittaa työpöydälle saapuvista sähköposteista, jos valitset niin asetuksista.

Lähde: Wikipedia


Oma arvio:
Itse hoidan kaikki sähköpostini Gmailin kautta. En käytä gmail-osoitetta, vaan kaikki käyttämäni sähköpostiosoitteet ohjaavat viestit Gmail-tililleni. Vanhat viestit Thunderbird-ohjelmasta latasin Gmailin Imapin avulla. Gmailin mobiiliversiokin toimii näppärästi. Mainokset vievät suunnilleen saman verran tilaa kuin Googlen hakutuloksissakin.

Joskus Gmail on aiheuttanut vitutusta. Viestien koko on rajoitettu 20 megatavuun. Kun yritin ladata vanhoja viestejä Thunderbirdistä Gmailiin, niin lataus keskeytyi tämän kokorajoituksen vuoksi. Viestien avaus on toteutettu JavaScriptin avulla, jolloin CTRL pohjassa ei viestejä voi kätevästi aukaista uuteen välilehteen. Toinen vaihtoehto on käyttää Gmailia puhtaasti HTML-pohjaisena, mutta silloin ei voi hyödyntää mitenkään Java Script -ominaisuuksia.

Loppupäätelmä: suosittelen:)

Vinkki: jos olet rekisteröitynyt jotain Googlen palvelua varten, niin sinulla on jo Google-tunnus, joten kirjaudu sillä sisään ja lisää Gmail-palvelu. Itse en tätä aikoinaan hoksannut ja siitä aiheutui turhaa säätämistä, kun palvelusta toiseen ei voinut kätevästi hyppiä, vaan piti kirjautua uudestaan.